Suomalaiset rakastavat kalaa, eikä ihme, sillä se on kuulunut osaksi pohjoismaista ruokavaliota jo vuosituhansien ajan. Kala kuuluu lähes jokaisen suomalaisen ruokavalioon ja kalaa valmistetaan usein arkiruuaksi, mutta se kuuluu myös osaksi juhlapöytää. Myös koulut, sairaalat ja työpaikkaruokalat tarjoavat kalaa asiakkailleen. Vaikka kalaa on syöty aina, sen terveysedut on huomattu vasta viimeisen vuosisadan aikana ja se kuuluukin perinteiseen ruokaympyräämme. Tietyt kalalajit ovat pidetympiä kuin toiset ja tiettyjä kalatuotteita pidetään yleisesti herkkuina ja jopa ylellisyystuotteina.
Kalaa on syöty aina
Suomessa on aina pyydetty kalaa ja vanhimmat todisteet kalastuksesta Suomessa ovat jopa 10 000 vuoden takaa. Aluksi kalastettiin tietysti vain omaan tarpeeseen, mutta pian kalastuksesta kehittyi yksi maailman vanhimmista elinkeinoista. 1800-luvulla ammattikalastus kasvoi etenkin meri- ja jokialueilla, mutta vähitellen se lisääntyi myös Suomen järvillä. 1950-luvulta lähtien ammattikalastajien määrä on kuitenkin Suomessa vähentynyt. Ammattikalastuksen lisäksi Suomessa on paljon harrastajakalastajia, jotka harrastavat sitä sekä rakkaudesta lajiin ja Suomen luontoon että hankkiakseen itselleen ruokaa.
Kalastus tapahtui aluksi etenkin harppuunoilla ja sittemmin sulkupyyntinä. Jo kivikaudella käytettiin vitsamertoja ja edelleen erilaiset merrat ja rysät ovat käytössä kalojen pyynnissä. Koukkukalastustakin on harrastettu jo useamman sadan vuoden ajan. Kalastus on edelleen yksi suuria elintarviketuotannon aloja. Nykyään kalastukseen liittyy myös erilaisia ongelmia. Joidenkin kalalajien liikakalastus kutistaa kalakantojamme, ja tähän onkin puututtu erilaisten luonnonsuojelujärjestöjen toimesta. Nykyään Suomeen myös tuodaan paljon kalaa ulkomailta ja syömästämme kalasta suurin osa on tuontikalaa vaikka Suomessa riittäisi omaakin kalakantaa.
Terveysedut lisäävät kalan käyttöä
Kalaa on syöty kautta aikojen siksi, että sitä on ollut saatavilla. Sen terveysedut on kuitenkin huomattu ja ne ovatkin mittavia. Kalan rasvapitoisuus on täysin erilainen kuin muiden ravinnoksi käyttämiemme eläinten lihassa. Kalan rasvahapot EPA ja DHA ovat terveydelle edullisia. Ne alentavat verenpainetta, veren hyytymistä sekä sen rasvapitoisuutta. Kalaruuan nauttimisen on todettu vaikuttavan positiivisesti myös sepelvaltimotautiin sekä dementiaan. Kala sisältää myös runsaasti D-vitamiinia ja suomalaiset saavatkin noin kolmanneksen D-vitamiinin tarpeestaan kalaruuasta.
Kalaa suositellaan nautittavaksi vähintään kaksi kertaa viikossa, jolla tyydytetään keskimääräinen D-vitamiinin tarve. Kalaa on alettu syödä säännöllisemmin, kun sen terveyseduista on alettu tiedottaa enemmän. Vaikka kalalla on paljon erilaisia hyötyjä ihmisille, myös kalan syömisestä aiheutuvia riskejä on viime aikoina käsitelty. Suurin riski kalan käytössä on niiden elohopeapitoisuus sekä ympäristömyrkkyjen vaikutukset. Riskeiltä voi kuitenkin välttyä vaihtelemalla eri kalalajeja, ja syömällä vaihtelevasti meri- ja järvikaloja, kasvatettua kalaa sekä tuontikalaa.
Suositut kalalajit
Suomessa eniten käytetty kalalaji on lohi. Kotimaista kirjolohta käytetään yleisesti, mutta norjalaista kasvatettua lohta syödään sitäkin enemmän. Muista kaloista kotimaista siikaa, muikkua ja silakoita suositaan. Ulkomaisten kalatuotteiden kärkisijoja norjalaisen lohen lisäksi pitää tonnikalasäilyke, jota Suomessa syödään erityisen paljon. Lisäksi pakasteseiti ja -katkaravut ovat suosittuja tuontituotteita.
Kalaa valmistetaan monipuolisesti kotona tai sitä ostetaan valmiiksi käsiteltynä. Savustettu kala sekä lohimedaljongit ovat suosittuja viikonloppuostoksia suoraan kaupan tuoretiskiltä. Myös erilaisia kalajalosteita, kuten sushia ostetaan valmiina. Kotonakin kalaa valmistetaan ruuaksi ja perinteisen uunilohen ja silakkapihvien lisäksi monet kokeilevat nyt uudenlaisia kalaruokia kuten itämaisia reseptejä tai vaikka itse tehtyjä kalapuikkoja.